Nyt on Åke ollut viikon jo täällä uudessa kodissaan. Tänään sai karvaasti tuntea kuinka käy, jos on liian röyhkeä. Neero on ollut uskomattoman pitkäpinnainen pennun hampaissa, se kun on roikkunut N hännässä, purrut tassuja ja hyökkinyt kyljille. Tänään N kyllästyi kun Åke tuli puremaan sitä käpälästä, N murisi ensin mutta tuo rämäpää vaan innostui josta seurasi pieni kurinpalautus. N koppas kuonolle, ei purrut vaan ärähti ja "löi" kuonollaan, voi hitsinpimpula mikä kiljuminen siitä seurasi ja sitten Åke meni mököttämään keittiöön. Oli niin henkisesti satuttanut itsensä, että ihan säälitti kun silmät oli pienen pienet ja ei vilkaissutkaan N päin. O
ppia pitää rajat, muuten ei yhteiselämä suju.
Olen tehnyt Å" makkararuutuja" nyt tiistaista-tähänpäivään. Kaks-kolme ruutua per/päivä iltapäivän ruoka-annos siis syödään metsässä, ruudussa.
Lelunkanssa myös pelataan metsässä, heitän sitä Å kanervikkoon ja innoissan se "tappaa"lelua ja tuo minulle , että leikittäis lisää.^^
Olen tehnyt Å" makkararuutuja" nyt tiistaista-tähänpäivään. Kaks-kolme ruutua per/päivä iltapäivän ruoka-annos siis syödään metsässä, ruudussa.
Lelunkanssa myös pelataan metsässä, heitän sitä Å kanervikkoon ja innoissan se "tappaa"lelua ja tuo minulle , että leikittäis lisää.^^
Kontaktia Åke ottaa ihan sponttaanisti ja istuu odottamaan kauniisti ennen kun annan ruokakipon.
Sisäsiisteyttä treenataan nyt urakalla, noi kasat kun kasvaa samaa tahtia kuin koirakin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti