Olen käynyt Åken kanssa muutaman kerran Karjaan keskustassa (ei ole mikään iso) tutustumassa liikenteen- ja ihmis vilinään, näin joulun aikaan Karjaallakin voi sanoa että on vilinää. Jotkut ihmiset pysähtyivät ihastelemaan pörröturkkista pentua ,toiset eivät huomioi millään lailla. Ne muutamat sitten jutustelivat meidän kanssa ja Åke on kivan avoin, ei hypi ilosta, mutta antaa räplätä ja ottaa kyllä ahneesti namit (omat namit mukana)jotka annan ihmisille . Eipä tuo pahemmin stressiä ota joten en usko että joka päivä tarttee rampata siellä. Apteekin edessä oli Cavaljeeri jätetty odottamaan, sitä Å kummasteli ja oli epäilevän oloinen, mutta jatkettiin matkaa muina miehinä.
Jälkeä ollaan tehty myös säännöllisen epäsäännöllisesti ja namit menee edelleen kaupaks :)
Neeron kanssa ovat uskomattoman hyvät kaverit, kyllä on noussut Neeron osakkeet mun silmissä, en osannut edes odottaa tälläistä suvaitsevaisuutta niin mahtavasti se on pennun kanssa, vaikka Å repii korvista ja roikkuu hännässä, N vain kääntyy ja ravistelee turkkinsa sitten heittäytyy selälleen kutsuen Å painimaan. Emppu ei noteeraa oikeastaan lainkaan Åkea, eikä myös Åke Emppua, antavat toisilleen oman tilan kun kerran niin on sovittu. Mainiota on seurata niiden "keskustelua" kun liikutaan metsässä ja kotona sisällä , hauskaa aikaa. Kohta tässä voi käydä niin että Åke on Neeron koira, nyt täytyy alkaa pelaamaan sen kanssa paaaaljon enemmän. Hauskaa aikaa kyllä tämä on...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti